Historian havinaa
Kyläkauppa on aikansa mittari.
Hartolan kylällä on ollut aikanaan jopa kaksi toimivaa vähittäismyymälää. Jaalan osuuskaupan sivuliike palveli asiakkaita vastapäätä Mäntyharjuntietä k
uin missä nykypäiviinkin saakka säilynyt kyläkauppa sijaitsee. Viimeinen osuuskaupan myymälänhoitaja oli Olli Loukkojärvi. Loukkojärvi työskenteli osuuskaupassa sen sulkemiseen saakka, vuoteen 1973.
Sotien jälkeen nykyisellä paikalla toimivan kyläkaupan rakennutti ensimmäinen kauppias Tauno Raita. Sivulla olevassa kuvassa poseeraavat Raitan perheen lapset Sirpa (vas.) ja Seppo (oik.). Kaupan ulkovuori oli ajalleen tyypillinen vinolaudoitus. Kuva on otettu 40- ja 50-lukujen taitteessa. Raita omisti kaupan mutta vuokrasi toiminnan Parviaiselle 50-luvulla sekä Ritva ja Jalmari Petäjämäelle 50-luvun alussa. Väinö Kolli osti kaupan Raitalta ja toimi kauppiaana kymmenisen vuotta.
Tämän jälkeen kyläkauppa siirtyi Taavilan suvun hallintaan. Ensin kauppaa pitivät Tuomon vanhemmat ja tämän jälkeen Tuomo itse. Hän puolestaan myi kyläkaupan Venäläisille, jotka ehtivät pitää kauppaa noin viitisen vuotta. Vuonna 2013 kyläkaupan ostivat kaksi tarmotarta, joiden tarkoitus oli kehittää kauppaa uudelle tasolle. Valitettavasti heidän tiensä (monien asioiden johdosta) erosivat ja nykyinen kauppias, Sanna Riihimäki, jäi yksin jatkamaan kyläkaupan tarinaa.
Tulevaisuuden mietteitä
Kyläkauppiaana minun ideologia voidaan tiivistää yhteen tiettyyn seikkaan: palveluiden säilyttämiiseen maaseudulla.
Omalta osaltani olen pyrkinyt laajentam
aan kaupan palveluita ja tarjoamaan asiakkailleni niin laajan valikoiman tuotteita ja palveluita kuin vain suinkin mahdollista. Tiedän, että en pysty elintarvikkeissa kilpailemaan hinnalla ketjuja vastaan, mutta palvelussa pyrin voittamaan heidät 6-0. Myös kaikissa oheistuotteissa (sisustus- ja lahjatavarat, kalastus- ja veneily, mullat jne.) pyrin tarjoamaan täysin kilpailukykyisiä hintoja ja usein jopa alittamaan monien kilpailijoideni hinnat.
Viimeisen kuluneen neljän vuoden aikana olemme yhdessä apuvoimien kanssa remontoinut kauppakiinteistöä lattiasta kattoon. Urakka alkaa onneksi viimein olemaan loppusuoralla ja kyläkauppa on saatu päivitettyä tälle vuosituhannelle. Ja kun vanhat on saatu korjattua ja kunnostettua, niin olikin aika jo rakentaa jotain uutta: varastohalli rautakaupan toimintaa varten. Laajentaminen rautapuolelle oli muutaman vuoden harkinnan tulos, joka sai viimeisen kannustuksen kaupan alan aukioloaikojen vapauttamisen myötä. Kuten moneen muuhunkin kyläkauppaan, aukioloaikojen vapauttaminen iski myös
Hartolan Puotiin. Vaihtoehtoina oli joko jatkaa kitkuttamista ja hiljalleen hiipua pois tai yrittää saada asiakkaita takaisin panostamalla palveluun ja tarjontaan entistä enemmän. Näistä kahdesta suunnasta valitsin tuon jälkimmäisen.
Vaikka riski ja investointi on suuri, niin uskon ja luotan siihen, että asiakkaat löytävät tiensä takaisin kyläkaupan palveluiden pariin. Ja varovaisia merkkejä elpymisestä voi jo nähdä, mikä auttaa kauppiasta nukkumaan yönsä hieman paremmin. Tulevaisuudessa haluaisin panostaa myös verkkokaupan puoleen sekä taimimyyntiin. Mutta nämä jäävät vielä toistaiseksi odottamaan.
Haluan tässä vielä kiittää kaikkia uskollisia asiakkaitani, jotka vuodesta toiseen jaksavat aktiivisesti asioida Puotissa ja Baarissa. Ilman teitä tämä kyläkauppa ei selviäisi hengissä, etenkään talvisaikaan ja kun talous ja päättäjien linjaukset muuten koettelevat kyläkauppoja.
-Kauppias
